Pedagogiset mallit
Opintopiirissämme OPEkokelaat14 sovimme, että kaikki tutustuvat kolmeen eri pedagogiseen malliin ja tekee siitä kuvauksen. Minä valitsin seuraavat mallit: kognitiivinen oppipoikamalli, yhteistoiminnallinen oppiminen ja ilmiöpohjainen oppiminen.
Kognitiivinen oppipoikamalli
on pedagoginen malli, jossa tarkoituksena on oppia asiantuntijoiden käyttämiä ajattelu- ja toimintatapoja. Toiminta muistuttaa vanhan ajan mestarin ja oppipojan yhteistyötä. Oppija havainnoi ja harjoittelee asiantuntijan ohjauksessa. Hän oppii alan ammattilaiselle ominaisen tavan toimia ja ajatella. Oppimisprosessi pyritään muokkaamaan aidoksi toiminnaksi autenttisissa tilanteissa, jolloin opitaan käytännön tietoja ja taitoja.
Tietojen karttuessa kehittyy myös tapa käyttää tietoa. Oppimisprosessi on vastavuoroinen: esimerkiksi opettaja opettaa strategian tai mallin, jonka jälkeen oppija tekee itse oppimisen kohteena olevan asian. Opettaja ohjaa oppipoikaa muodostamaan oppimista edistäviä kysymyksiä opittavasta asiasta. Hän seuraa ja ohjaa opiskelijaa. Mallia käytetään ammatillisessa koulutuksessa, musiikin opiskelussa, työssäoppimisessa ja henkilöstökoulutuksessa, varsinkin perehdyttämisessä. Oppipoikamallissa
- mallinnetaan,
- ohjataan,
- tuetaan ja
- reflektoidaan.
ESIMERKKEJÄ
Ammattiopisto Tavastian Pintakillassa hyödynnetään mestari-kisälli-oppipoika -kiltamaista toimintaa.
Mallissa opettaja toimii mestarina, vanhemmat opiskelijat kisälleinä ja nuoremmat opiskelijat ovat oppipoikia. Kisälleillä on valkoiset haalarit ja oppipojilla harmaat haalarit. Saadakseen valkoisen haalarin opiskelijalla pitää olla tietty osaaminen.
Pintakillassa hyödynnetään paljon sosiaalisen median välineitä: wiki toimii oppikirjana, blogi vihkona ja älypuhelin/tabletti kynänä.
http://www.pintakilta.fi/
Kuuntele Radio Hämeessä 9.12.2013 ollut ohjelma http://areena.yle.fi/radio/2103467
Kiltapeda
Kiltakoulujen toimintamalli
Ilmiöpohjainen oppiminen
Ilmiöpohjaisessa opetuksessa ja opiskelussa oppimisen lähtökohtana ovat kokonaisvaltaiset, todellisen maailman ilmiöt. Ilmiöitä tarkastellaan kokonaisina, aidossa kontekstissa, ja niihin liittyviä tietoja ja taitoja opetellaan oppiainerajat ylittäen. Lähtökohta poikkeaa perinteisestä oppiainejakoisesta koulukulttuurista, jossa usein opeteltavat asiat on hajotettu suhteellisen pieniksi ja irrallisiksi palasiksi.
Ilmiöpohjaisessa oppimisessa edetään tyypillisesti ongelmalähtöisen oppimisen menetelmän seitsemän askeleen mukaisesti. Nämä askeleet ovat:
- käsitteiden selventäminen
- ongelman määrittäminen
- aivoriihi
- ongelman analysointi
- oppimistavoitteiden muodostaminen
- itseopiskelu
- purku ja arviointi
Ongelmat ja kysymykset ovat oppijoiden yhdessä asettamia – oppijoiden aitoja mielenkiinnon kohteita. Oppimisprosessissa uutta tietoa sovelletaan aina ilmiöön tai ongelman ratkaisuun, joten teorioilla ja tiedoilla on välitön käyttöarvo, joka tulee näkyväksi jo oppimistilanteessa.
Ilmiöpohjaisuus on ankkuroivaa opetusta, jossa esitetyt kysymykset ja opeteltavat asiat luontevasti ankkuroituvat todellisen maailman ilmiöihin, jolloin opittavat tiedot ja taidot ovat suoraan sovellettavissa yli oppiainerejojen luokkahuoneen ulkopuolella, tietojen ja taitojen käyttötilanteissa.
Ilmiöpohjainen lähestyminen tuottaa rikkaita oppimiskokemuksia. Omat aistihavainnot, tulkinta, merkitysten muodostaminen ja toiminta tukevat opetettavien asioiden ymmärtämistä ja oppiminen on oppijan kannalta mielekästä ja merkityksellistä toimintaa.
ESIMERKKEJÄ
Kaurialan lukiossa ilmiöoppiminen noudattaa ns. ”kalastusverkko”-periaatetta. Kiinnostus tiettyä ilmiötä kohtaan muodostaa ns. ”kalastusverkon”, johon oppilas kerää tietoa, erilaisia näkemyksiä ja kokemuksia tarkasteltavasta ilmiöstä. Tämä tapahtuu paitsi valitsemalla ilmiöön sopivia lukiokursseja niin myös koulun ulkopuolisen toiminnan esim. median, kulttuuritapahtumien, kirjallisuuden kautta. Lopuksi oppilas kokoaa verkkoon jääneen ”saaliin” eli ilmiötä koskevan ymmärryksensä parhaaksi katsomallaan tavalla. Lopputyönä voi olla perinteisen tutkielman tai esseiden lisäksi esim. taide-esitys, yleisötapahtuma, oppimispäiväkirja tai jokin muu opiskelijalle läheinen ilmaisumuoto.
Tänä lukuvuotena Kaurialan lukion ilmiöt asettuvat otsakkeen ”Törmäyksiä ja kohtaamisia” alle. Nämä ”törmäykset” ja ”kohtaamiset” voivat olla niin kulttuurisia, poliittisia, eettisiä, tieteellisiä kuin esim. taidetta koskevia. Oppilas valitsee vähintään viisi ilmiöön liittyvää lukiokurssia, joita Kaurialan lukio tarjoaa tänä vuonna filosofiassa, fysiikassa, historiassa, ilmaisutaidossa, kielissä, kuvataiteissa, musiikissa, uskonnossa ja äidinkielessä. Kursseja tulee valita vähintään kolmesta eri oppiaineesta. Tämän lisäksi opiskelijoille on tarjottu mahdollisuus syventää ilmiötä mm. elokuvan, teatterin, kirjailijavierailujen ja tiedetapahtumien avulla.
Sotungin lukio
ILMIÖVIIKKO 5. - 10.5.2014
Sotungin lukiossa toteutetaan ilmiö-pohjaisen työskentelyn intensiivinen viikko, jossa perinteiset oppitunnit korvataan tutkivan oppimisen menetelmillä eri ilmiöiden äärellä.
Ilmiöviikolla opiskelijat ja opettajat jakautuivat viiden eri ilmiön pariin: tarkastelussa on Eurooppa, energia, hyvinvointi, hiljaisuus ja liike. Kunkin ilmiön pariin muodostettiin ohjaavien opettajien tiimi eri oppiaineista sekä noin 60 opiskelijan joukko. Opiskelijat olivat ilmoittautuneet ilmiöryhmiin maaliskuun lopulla.
Ilmiöviikko poikkeaa normaalista koulutyöskentelystä monin tavoin. Viikolla ei ole lainkaan oppitunteja, vaan työskentely tapahtuu ilmiötiimeissä ja pienryhmissä yli oppiainerajojen. Ohjaava opettaja kerää ryhmäläisensä yhteen aamuisin, lounaan jälkeen sekä päivän lopuksi tilannekatsaukseen. Pienryhmät voivat työskennellä sovitusti myös koulun ulkopuolella.
Jakson lopussa ei ole perinteistä koeviikkoa, vaan ilmiöviikon vuoksi keskeytyneet kurssit arvioidaan muilla keinoin. Ilmiöviikon työstä opiskelijat saavat soveltuvan kurssisuorituksen viikkoa varten suunnitellun arviointipassin kautta.
Ilmiömäisiä tuotoksia
Koulun opiskelijoita rohkaistiin dokumentoimaan projektiensa etenemistä ja jakamaan tuotoksiaan ahkerasti. Ilmiöviikolla oli myös opiskelijoista muodostettu mediatiimi, joka vastasi esimerkiksi viikon näkyvyydestä omilla verkkosivuilla sekä sosiaalisessa mediassa.
Yhteistoiminnallinen oppiminen on opiskelua pienryhmissä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Yhteistoiminnallinen oppiminen on työtapa tai vuorovaikutusrakenne, jonka tavoitteena on yhdessäoppimisen kautta sitouttaa oppilaat oppimisprosessiin, parantaa oppilaiden itsetuntoa ja oppimistuloksia sekä opettaa oppilaille yhteistoiminnan taitoja ja vastuuta omasta ja toisten oppilaiden oppimisesta. Yhteistoiminnallisessa oppimisessa on pääpaino yhteisellä tuotoksella ja sillä, että kaikki oppilaat oppivat samat asiat ja osallistuvat yhteisen tavoitteen saavuttamiseen.
Yhteistoiminnallisen oppimisen tavoitteena on
- sitouttaa oppilaat osallistumaan oppimisprosessiin aktiivisesti,
- ohjata oppilaat kantamaan vastuuta sekä omasta että toisten oppilaiden oppimisesta,
- kannustaa oppilaita yhdessäoppimisen toimintakultuuriin ja tiedon jakamiseen yksinoppimisen, tiedon panttaamisen ja kilpailun sijaan,
- oppilaiden yhteistyön, sosiaalisten-, vuorovaikutus- ja ongelmanratkaisutaitojen ja asenteiden kehittäminen,
- oppilaiden itsetunnon ja opiskelumotivaation kohottaminen sekä
- kaikkien oppilaiden laadullisesti ja määrällisesti parempi oppiminen.
- positiivinen riippuvuus
- avoin ja monipuolinen vuorovaikutus
- vastuu omasta ja toisten oppimisesta
- yhteistyötaidot
- ryhmän ja oman toiminnan arviointi.
ESIMERKKEJÄ
TOY - Työssäoppiminen yrittäjänä
TOY-jakson aikana osallistutaan TOY-yrittäjyysvalmennukseen, jossa harjoitetaan yrittäjyyttä yhdessä muiden kanssa. Valmennusryhmästä muodostuu TOY-tiimi, jossa jaetaan ajatuksia ja kokemuksia dialogin avulla. TOY- tiimillä on oma valmentaja tai valmentajapari. TOY-valmentaja on ammatillinen opettaja, joka on perehtynyt tiimioppimisen ja tiimiyrittäjyyden valmentamiseen. TOY -valmentaja sparraa tiimiä työssäoppimisjakson aikana. Valmennuspäivien sisällöt syntyvät niihin osallistuvien oppilaiden vuorovaikutuksesta, ideoista, kokemuksista ja ajatuksista.
- TOY-tiimi on oppimisyhteisö, tietyissä tilanteissa toiminnallinen yhteisö. Kokeileminen ja kokeilujen reflektointi yhdessä muiden kanssa synnyttää oppimisen kehän ja kyseessä on learning-by-doing ja tiimioppiminen.
- TOY-tiimi kehittelee itselleen yhteisen haasteen, joka toteutetaan TOY-jakson päätyttyä (esim. yhteinen video, yhteinen myyntipöytä ja osasto messuilla/myyjäisissä)
